Kurenkosket

Pudasjärven keskustaajaman kohdalla ja sen yläpuolella Iijoki virtaa yli 10 kilometrin matkan pitkinä koskina ja 80-180 metriä leveänä virtana. Rantakalastukseen soveltuvia koskialueita on 3 kpl, joiden yhteispituus n. 1,5 km. Yksittäisten koski- ja virta-alueiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 600 metriin.

Maisemaltaan kookasta mänty- ja lehtometsää kasvava jokivarsi näyttää oikeasti isolta joelta ja se on hyvää aluetta mm. harjuksen kalastukseen. Alueen muita tavallisia saaliskaloja ovat mm. taimen, hauki, ahven, säyne. Tiet kulkevat lähellä jokivartta joen molemmin puolin. Alueelta löytyy rauhallisia kalastuspaikkoja, vaikka jokivarsi on melko tiheään asutettu.

Alueella ei ole yleensä paljon kalastajia ja niiden määrä vähenee tultaessa elokuulle. Jos sinulla on mahdollisuus vierailla joella matalan syysveden aikaan elo-lokakuussa, silloin joki on parhaimmillaan varsinkin harjuksen kalastukseen. Kalastusta voi jatkaa vielä syksyllä taimenen kuturauhoituksen aikaan jopa aina talven tuloon asti.

Iijoen pääuoman ylä- keskiosa taukopaikkoineen on suosittu vesiretkeilyreitti, joka soveltuu koko avovesikauden jokiveneilyyn ja melontaan. 

Luontainen kalasto

Harjus, taimen, hauki, ahven, säyne.

Alue on selkeästi harjuspaikka. Harjusten tavallinen saaliskoko on 30 - 40 cm. Taimenta tavoittaa melko tasaisesti koko alueen matkalta ja sen keskimääräinen koko on n. 1-2 kg. Alueella tavataan vuosittain myös suurempiakin kehukaloja.

Hitaammin virtaavilla jokiosuuksilla ja suvannoilla on hyvät mahdollisuudet hauen ja ajoittain myös ahvenen ja säyneen kalastukseen.

Kesäkuun alkuviikoista lähtien suuret säyneparvet miehittävät virta- alueita ja niiden läheisiä suvantoja, 1-1,5 kg kalat ovat tavallisia ja suurimmat vieheellä saadut yksilöt ovat painaneet jopa 2-3 kg.

Istutukset

Harjuksen ja taimenen poikasistutuksia, pyyntikokoisen taimenen istutuksia 2 kertaa kesässä.

Kalastuskausi

1.1-31.12.

Kalastuskauden voi halutessaan aloittaa esimerkiksi taimenen osalta jo keväällä huhti- touko-kuussa ennen kevättulvia. Kotiin vietävien saaliskalojen osalta harjuksen kalastus kannattaa aloittaa vasta kesäkuun alussa, jolloin harjuksen kutu on ohitse ja suurin osa jäistä on sulanut rannoilta. Eli hankikorento-aikaan kalastaja pääsee jo joelle.

Vedenkorkeus

Alue on kalastuskelpoinen myös matalamman kesä- ja syysveden aikaan.

Sallitut kalastusmuodot

Uistin- ja perhokalastus rannalta tai veneestä.

Rajoitukset

Taimenen ja lohen kuturauhoitus 11.9.-15.11.

  • Harjuksen alamitta 35 cm
  • Taimenen alamitta 40 cm
  • Lohen alamitta 60 cm

Kalastusluvat

Kalastus sallittu vain Pudasjärven osakaskunnan viehekalastusluvalla.

2 vuorokautta: 8 €
Kuukausi: 20 €
Kausi: 30 €

Neste Pudasjärvi, p. 08 822 522, Pietarilantie 46, Pudasjärvi
Kesport Pudasjärvi, p. 08 821 851, Kauppatie 3, Pudasjärvi
Camping Jyrkkäkoski, p. 0400 109 006, Jyrkkäkoskentie 122, Pudasjärvi, www.matkallapohjoiseen.net
Teboil Pudasjärvi, p. 08 821 430, Tuulimyllyntie 2, Pudasjärvi

Lupa-alue

Iijoen jokikalastuksen osalta lupa-alue sijoittuu Pudasjärven kaupungin taajaman kohdalle ja yläpuoliselle alueelle.

Kalastusvälineistä ja kalastuksesta

Alue sopii joen koon puolesta hyvin kalastukseen kevyillä uistin- ja perhokalastusvälineillä.

Matalamman kesä- ja syysveden aikaan kalat tavoittaa parhaiten syvemmän pääuoman reunoilta. Tällöin pohjan tuntumassa uivien kalojen kalastus edellyttää syvällä uivia vieheitä.

Koski- ja karikkopaikkojen tavoittaminen erityisesti perhokalastuksessa vaatii kahluuhousujen käyttöä. Joen suuri koko ja virtaus luo haasteita kahlaajalle. Kahlattavuus paranee veden korkeuden laskiessa. Joen pohja koostuu enimmäkseen pienehköistä kivistä ja sorasta jolloin se on kuitenkin helposti kahlattavaa.

Äkkisyvien monttujen ja voimakkaan virran vuoksi kahlaavalle kalastajalle suositellaan ehdottomasti kahluusauvan käyttöä.

Uistinkalastuksesta

Lohensukuisten kalojen perässä kulkevan uistinkalastajan vieherasiasta päätilan vievät harjuksen ja taimenen kalastuksessa käytettävät pienet lusikkauistimet, lipat sekä 3-7 cm: n pituiset vaaput. Vieheiden painot vaihtelevat 5- 20 grammaan.

Yksi suosituimpiin kuuluvista (hyvin pyytävistä ja kauas lentävistä) uistimista lienee enemmän tai vähemmän fluoriväreillä koristeltu, pienimmän tai keskikoon Lotto-lippa. Tämän vieheen kalastavuus on siten erikoinen, että saaliina voi olla ajankohdasta riippuen melkein mikä tahansa petokala.

Lämpimän keskikesän aikaan moni uistinkalastaja käyttää mm. taimenen pyynnissä pienimpiä saatavilla olevia keveitä vaappuja. Tällöin heittokalastuksessa tärkeänä ”niksinä” tiedetään käytettävän apuna 5-10 gramman painoisia, siiman kiinnitettäviä apupainoja.”Apupainoperuke” solmitaan kiinni pääsiimaan vieheen yläpuolella 40-60 cm: n päähän vieheestä. Näin viritetyillä välineillä saadaan ajoittain saaliiksi myös kookkaita harjuksia.

Hauen kalastuksessa käytetään yleensä kookkaampia vaappuja, lusikoita ja lippoja. Hauet siirtyvät vesien lämpenemisen myötä vaanimaan ruokakaloja koskien ja kovavirtaistenkin alueiden tuntumaan.

Ahvenen narraamisen sopivat ”lohikalauistinten” ohella eri väriset jigit (mm. ”läpinäkyvä hopeahile- ja oranssin värinen sirppipyrstömalli)

Perhokalastuksesta

Pitkä kalastuskausi, joen leveät kosket ja muuttuva veden korkeus saattavat vaatia eri tyyppisten välineiden ja kalastustapojen käyttöä. Yleisvapa on #5-luokkaa mutta käytettäessä painavia toukkajäljitelmiä tai kookkaita streamereita voi vapa olla #6-7-luokkaa. Tyynellä kelillä ja harjusten ollessa lyhyen heittoetäisyyden päässä tiedetään jopa #3-4 luokkaisella vavallakin ” herkuteltavan”.

Normaalin kesävesikorkeuden aikana riittää kelluva siima hyvin. Koska joki on suuri ja kosket leveitä, siellä on myös hyvä harjoitella kahden käden perhovavan käyttöä

Koskialueiden pohja muodostuu pienistä kivistä, joten alue soveltuu erittäin hyvin kahlaukseen.